Poikkeuksellisen lämpimänä lokakuun päivänä istumme Pohjois-Karjalan Mielenterveydentuki ry:n avoimessa kohtaamispaikassa Mietteellä. Aamupäivän vilkas puheensorina on hiljentynyt. Osa kävijöistä on lähtenyt joko eri ryhmätoimintoihin tai omille teilleen; asioilleen, kotiin, harrastuksiin.

Kun Pohjois-Karjalan Mielenterveydentuki ry:n matalan kynnyksen toiminta muutti Salpakankaalta Joensuun kaupungin keskustaan Kirkkokadulle, osa kävijöistä siirtyi mukana. Keskeinen sijainti houkutteli paikalle myös uusia ihmisiä.

“Olen käynyt täällä MieTellä (paikka sai muuton yhteydessä nimen Miete) reilun vuoden verran. Sitä aiemmin kävin Salpakankaalla Aspitien, matalan kynnyksen toiminnassa. Aspitie tuli tutuksi vuosien varrella”, kertoo paikalla oleva kävijä.

Hän ei tarkkaan muista miten löysi aikoinaan tiensä matalan kynnyksen toimintaan, mutta muistelee, että kävi Aspitiellä aina silloin tällöin, kun siltä tuntui. Mietteellä haastateltava kertoo käyvänsä tällä hetkellä miltei joka arkipäivä, koska elämäntilanne sallii sen ja tänne Joensuun kaupungin keskustaan on helpompi tulla kuin Aspitielle. Keskustaan on mielestäni paremmat kulkuyhteydet (julkinen liikenne).

“Täällä on hyvä ilmapiiri, tämä on päihteetön paikka, ovat tekijöitä, jotka saavat tulemaan tänne yhä uudestaan. Minusta täällä on hyvä yhteishenki. Ryhmätoimintoihin osallistumismahdollisuus oman mielenkiinnon mukaan. Voi vain tulla ja olla, piipahtaa kahville, jutella ihmisten kanssa. Matalan kynnyksen kävijänä olen kokenut, ettei ole pakko osallistua mihinkään. Olen saanut henkistä tukea, minulta kysytään vointia. Miten voit -kysymyksiä esittävät sekä muut kävijät tai henkilökunta. Alussa en osallistunut ryhmätoimintoihin juuri ollenkaan. Tässä on tapahtunut muutosta. Tällä hetkellä koen täällä Mietteellä olemisen mielekkääksi”

“Mitä tämä paikka merkitsee minulle?” Kävijä aprikoi ja vastaa: “Kiva kun on paikka, missä voi käydä päivisin, näkee muita mielenterveyskuntoutujia, ja tuntee ettei ole yksin näiden asioiden kanssa. Voi osallistua ryhmiin tai olla osallistumatta. Jos tämä paikka menisi koronatilanteen takia kiinni, niin koen ettei olisi samanlaista sisältöä päivissä. Päivät kävisivät pitkästyttäviksi”