Erääksi torstaiksi “Torstain toiminnalliset” ryhmäläiset päättivät katsoa elokuvaa. Muutamasta vaihtoehdosta ajan viihdykkeeksi valikoitui Sokkotanssi. Elokuvassa eletään 1960 –luvun alkua Jontti ja Länki -nimisten poikien maailmassa. Tarina keskittyy Jontin (Walter Gröhn) ja Länkin (Mikko Vanhala) isäsuhteisiin, ystävyyteen ja kasvamiseen. Pojista huokuva kepposellisuus ja uteliaisuus on uskottavan todentuntuista. Molempien arki on raadollisen, joskin myös humoristisen, elämänmakuinen. Elokuva on vuodelta 1999 ja sen ohjauksesta vastaa Matti Ijäs.
Kellon lähestyessä kuuttatoista MieTen ohjaaja Niko katoaa keittiöön kahden ryhmäläisen kanssa. Mitähän herkkuja tänään? kasvot paljastavat kysymyksen. Eikä aikaakaan, kun popparit, sipsit ja vihannestikut dippeineen kutsuvat ryhmäläisiä noutopöytään. Kukin vuorollaan, turvavälejä noudattaen, annostelee annoksensa kulhoihinsa. Pienten teknisten säätöjen jälkeen elokuva pääsee alkamaan.
Sohvanurkkaus, sohvat, keinutuoli ja pöytärykelmät kansoittuvat katsojilla. Tarina vie mukanaan. Hiljaisuuden rikkoo muutama huomautus, vaitonainen huokaus ja naurunpyrähdys.
Jokaisen katsomiskokemus on omanlaisensa. Yhtä yhtenäistä mielipidettä ei voi olla. Pidittekö kysymys jakautuu kyllä ja ei kommenttien kesken, ei suinkaan tasan, vaan kyllä-ei janan siltä ja väliltä. Tärkeimmässä roolissahan oli, kuten aina, rento ja viihtyisä yhdessäolo.