Tässä ryhmässä taitamattomuus kääntyy taiteellisuudeksi, ja taiteellisuus osallisuudeksi, jota me kaikki, kuka enemmän kuka vähemmän, kaipaamme.
Missä ryhmässä? Keilausryhmässä.
Kävimme matalan kynnyksen porukalla keilaamassa viihdekeilahalli Cosmicissa Joensuussa. Keilauksessa, kuten monessa muussakin lajissa, on omat pelisääntönsä. Ken ne parhaiten taitaa, hänelle puhdas kaato maittaa! Yksi sääntö, viihtykää, menee kuitenkin kaiken edelle.
Leijaileeko keilaradan yllä höyry? Vai iloko se ilmassa kuplii? Yhteiselle, ensimmäisen aallon koronaviruksen jälkeiselle, kokoontumiselle on ilmiselvä tarve.
Reilu tunti kuluu kuin siivillä. Näyttää helpolta, mutta ei suinkaan ole sitä. Oletettavasti päivän tai parin jälkeen itse kunkin kroppa kertoo kuinka rankasta ilottelusta oli kyse.
Rankka ja haasteellinen. Miksi keilat eivät kaadu? Edes yksi, please! Ensin rata viettää vasempaan ja heti perään oikeaan. Kultaisen keskitien etsimiseksikö meni tämäkin?
Joka leikkiin ryhtyy se leikin kestäköön. Pisteitä jaetaan ainoastaan kaadoista. Siinä missä tekniset ja tyylilliset pisteet loistavat poissaoloillaan, heijastuvat ne heittovuoroa odottavan kasvoilla. Sujuvaa, ketterää, kevyttä, lennokasta, vaivatonta, askelmerkittyä tanssia, kaunista katsella.
Tervetuloa joukkoon mukaan. Kokoonnumme parittomina viikkoina Cosmicilla, omavastuu yksi euro.